Huh huh, Ensimmäinen virallinen reissupäivä takana. Täytyy sanoa, että vaikka on melkomoisilla unenlahjoilla meikäläistä siunattukin, niin kyllä toi kellon väänteleminen eteenpäin ja nukkuminen aina kun vaan sopivassa kohtaa ehtii ei oo se, mikä miulle sopii.

Helsinki-Vantaalta suunnattiin yötä vasten kohti Singaporea ja ensimmäinen hämmästys tuli, kun Singaporessa tajusi olleensa vasta pari tuntia hereillä, mutta kello oli jo melkein viisi iltapäivällä. Seuraava hämmentävä kohta oli kävellä lentokoneesta ulos. Ilma oli kuuma ja kostea kun lehmän henkäys. Tai niinkun äiti asian ilmaisis, sää oli lämäskä. IHmisiä oli paljon ja vilske lentokentiltä tuttua hulinaa. Ärsyttävyyskynnystä nostivat pienet golfkärryt, joilla ihmisiä kuljeteltiin paikasta toiseen. Kärryt pitivät mennessään hirvittävää ulinaa ja vilkkuvalot olivat kuin paremmastakin diskosta.

Singaporen lentokenttä ja kansainvälistä tunnelmaa.

Singaporessa kikkailin hetken oikeaa porttia etsien, mutta sen löydettyäni lähdinkin tutkimaan lähiympäristöä. Lopulta päädyin pienen kiertokävelyn kautta tutustumaan kaktuspuutarhaan ja sieltä nappailin parit kuvatkin.

Kaktuspuutarhaa, taustalla näkyy Qantasin boeingin perä. Tuolla samaisella koneella saavuin Sydneyhin.

Hetken kikkailtuani kaktuspuutarhassa lähdin hakemaan itselleni uuden kansainvälisen ystävän, nimittäin Starbucksin. Latte kokoa medium Singaporessa, oli Suomen kokoa XL. Mietin vaan jälkeenpäin, että millainenhan se Large olis mahtanut olla. Jäipähän kotimatkallekin vielä jotain kokeiltavaa. Singaporessa tutustuin myös kahteen nuoreen Australialaiseen. Harmi vaan, että heillä suuntana oli Sydneyn sijasta Melbourne. Sain kyllä oivia vinkkejä erilaisista nähtävyyksistä ja asioista joita pitää kokea, keskustella Suomen kesä- ja talvisäiden erosta jne. Matkan kuolemattomiin kommentteihin voidaan liittää Adamin toteamus "Then you are screwed in Australia..." (sitten olet lirissä Australiassa) kun kerroin, etten juo olutta....

Syötyäni toisen illalllisen ja toisen aamiaisen (tällä kertaa Qantasin tarjoamana), katsottuani taas kaikki tarjolla olleet jaksot The Big Bang Theorya ja nukuttuani pari tuntia olinkin jo Sydneyssä. Se täytyy kyllä kummankin lentoyhtiön, sekä Finnairin että Qantasin eduksi todeta, että viihdettä oli kyllä tarjolla joka makuun. Ja voi autuus, mikä maailman paras asia on lentokoneessa se pieni peitto.. <3

Sydneyn kentällä kaikenmaailman turvatarkastusten ja seulontojen läpi sain lopulta oman laukkuni tavarahihnalta ja pääsin vapauteen vielä pimeässä Sydneyssä. Seija tuli miut kentältä hakemaan ja kyllä taas tämä miljoonakaupunki tarjoili parastaan. Auringonnousu, Henkarisilta ja oopperatalo, sininen meri ja Sydneyn aamuruuhka. Jopa minä, kovin puustapudonneen oloisena osasin nauttia tästä.

Auringonnousua seuraamassa Manley beachillä. Valitettavasti edellämainitut nähtävyydet eivät vielä tallentuneet kameraan.

Aamukahvit nautittiin rantatietä kävellen ja siitä jatkettiin kohti majapaikkaa. Pienen mietiskelyn ja pyörimisen jälkeen syötiin taas ja hetken päästä syötiin taas vähän lisää. Kaiken tämän syömisen päätteeksi lähdettiin kuitenkin postilaatikolle (kyllä, ei ole postilaatikkoa vaan PO Box, eli kirjaimellinen postilaatikko) Collaroyn rannan tuntumaan. Rantakävelyllä mukaan tarttui erilainen kokoelma kotiloita (joo, hoidan kaikkien tuliaiset tällee halvalla kerrankin) ja ne oli aika vinkeitä etsiskellä rantahiekasta. Seasta löytyi myös muutamia korallinkappaleita jotka otettiin ilolla talteen.

Tätä kylttiä kiltisti noudatettiin, vaikka sen juurella komeita simpukoita olikin. Eri puoliskoilla rantaa sai kerätä ja toisella puolella ei..

Kotimatkaa aloiteltiin rannasta, ja löydettiinkin ensimmäinen ihasteltava elukka tälle reissulle. Papukaija, jonka merkkiä en juuri nyt muista, sattui istumaan eräässä puussa nautiskelemassa välipalana kukkien mettä. Koska valokuvaajana oli vain keskinkertainen suhmura ja kamerassa ei zoomin teho oikein tahtonu riittää, ihan en saanut niin hyvää kaijasta kun olisin halunnut. Todisteet siitä kuitenkin on talletettu..

nimeltämainitsematon kujertaja oksallaan.

Vielä suuremman hämmästyksen ja ihastuksen sai aikaan se, kun merellä vilahti pari suurempaa selkäevää. Ensin en meinannut uskoa todeksi mutta kyllä, siellä oli delfiiniparvi niin lähellä rantaa, että saattoi erottaa varmasti kyseessä olevan delfiinien. Ei sitä ihan joka päivä ja ihan joka tyttö näekään villejä ja vapaita delfiinejä!

Reippailun päätteeksi lähdettiin käymään ostoksilla etsimässä tuikitärkeitä tavaroita kuten vesipulloa (sain jo huutia siitä, ettei kierrätysmuovipulloja käytetä siihen vaan hankitaan kunnon pullo!) ja hammasharjaa (uuden hammasharjan hankkiminen oli listalla, sen vaan ei pitänyt jäädä hankinnaksi tänne Sydneyhin). Oli toki emännälläni asiaa kaupungille ettei vaan miun asioilla juostu. Matkalta tarttui mukaan myös adapteri, jolla Eurooppalaiset sähkölaitteet saa yhteensopiviksi Australian pistokkeiden kanssa. Tarpeellista esineistöä sekin.